Juvalaisen Inkilän kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Tuolloin seutua kutsuttiin Laihaniemeksi. Inki-niminen mies oli se, joka tarinan aloitti: vuonna 1572 Ingilässä mainitaan olleen kolme hevosta, kolme lehmää, seitsemän lammasta ja vuohi. Perinne on säilynyt.

Vuosisatojen kuluessa Inkilänhovi on vaihtanut omistajaa useaan otteeseen. Pistooliseppä Tuomas Juhonpoika isännöi tilaa 1600-luvulla. Hän jätti jälkeensä tilalle yhä käytössä olevan nimen Sepänniemi.
Valokuvaus kehittyi merkittäväksi tallennusmuodoksi Millerin suvun aikakaudella. Inkilänhovin jäämistö käsittää parikymmentä kuva-albumia ja tuhansia kuvia. Nyt esillä olevaan
näyttelyyn on valikoitunut kuvia vain muutamasta albumista, jotka ovat Ella, Hugo ja August (Atte) Millerin kokoamia. Tarkkaa selvyyttä ei ole siitä, mitkä noiden albumien otokset ovat kenenkin näppäilemiä. Näin ollen tässä näyttelyssä voi olla mainitun kolmikon lisäksi useammankin Millerin otoksia.

Millerien valokuvien aiheet ovat yhtäältä perhealbumeissa yleisesti nähtyjä tilannekuvia, toisaalta ne kertovat kuvaajan pyrkimyksistä synnyttää jotakin klassista – elettiinhän tuolloin Suomen taiteen kultakautta, eivätkä Milleritkään ole voineet välttyä näkemästä Albert Edelfeltin tai Akseli Gallen-Kallelan maalauksia.

Näyttelyn kuvat ovat peräisin Johanna Hirvosen/Inkilänhovin, Heikki Millerin, Risto Millerin ja Torsti Millerin kokoelmista.

Näyttelyn on kuratoinut ja toteuttanut Mikkelin valokuvakeskuksen taiteellinen johtaja TaM Olli Jaatinen.