Vuosituhantinen historia Saimaan sylissä on luonut Mikkelin seudulle rikkaan kulttuuriperinnön. Se on arkea luonnon keskellä, juhlia kulttuurin huipulla sekä tarinoita selviytymisestä yhdessä vaikeina aikoina. Ei ollut sattumaa, että marsalkka Mannerheim perusti päämajansa juuri Mikkeliin. Tervetuloa Mikkeliin, tarinoiden ja tapahtumien päämajaan!
"Johan on upea paikka", totesi Jone, kun seikkaili Mikkelissä ja tutustui päämajahistoriaan ja kalliotaiteeseen. Ja siitä heräsikin sitten kipinä miettiä myös, millaista Mikkelissä olisi olla pitempikin aika. Mikkelistä kun on vaikka loppuelämän tukikohdaksi.
Kivikaudella
6000−2000 eaa
Kun jääkausi väistyi noin 8 500 vuotta sitten, syntyi Muinais-Saimaa. Vähitellen ihmiset löysivät tiensä sen kalaisille rannoille. Liikkuvaa elämää viettäneiden kivikauden ihmisten elämän jälkiä on löytynyt eri puolilta Mikkeliä – jopa nykyisen torin paikalta! Ehdottomasti merkittävin kivikauden kohde on Astuvansalmen kalliomaalaukset. Maalaukset ajoittuvat 6 000−4 000 vuoden taakse ja niistä on tunnistettu yli 80 kuviota. Kuviot muodostavat Pohjoismaiden laajimman yhtenäisen kalliomaalauspinnan.
Rautakaudella
800−1200-luvuilla
Pysyvä asutus Mikkelissä alkoi rautakaudella. Asuinpaikat syntyivät parhaiden viljelymaiden kupeeseen. Hämäläis- ja karjalaisvaikutteet sekoittuivat seudulla ja synnyttivät mm. koruihin omintakeisen muotokielen. Kulttuuri oli rikasta ja kauppayhteydet ulottuivat pitkälle Eurooppaan. Mikkelistä muodostui 1000-luvulla itäisen Suomen asumisen ja kaupan keskus. Rautakaudesta kertovat Kyyhkylän, Kenkäveron, Tuukkalan ja Visulahden asutus ja kalmistot, sekä hautalöytöjen perusteella valmistetut upeat muinaispuvut.
Myöhäiskeskiajalla
1300-1500-luvuilla
Pähkinäsaaren rauhaa solmittaessa vuonna 1323 Mikkelin alueella oli jo vakiintunut hallinto. Rauhassa mainittu Savilahden kihlakunta – Savolax – antoi nimensä koko Savon maakunnalle. Keskus sijaitsi Mikkelin kaupungin paikalla. Katolinen Savilahden kirkkopitäjä ulottui Iisalmeen saakka, ja vähitellen savolaisasutus levisi eteläisestä Savosta kohti pohjoista. Seurakunnan kirkko pyhitettiin ylienkeli Mikaelille, mistä vakiintui vuosisatojen saatossa koko pitäjän nimeksi S:t Michel – Mikkeli. Kirkko sijaitsi nykyisen Kivisakastin paikkeilla. Kivisakastin vanhimmat osat on rakennettu 1500-luvulla.
Ruotsin vallan aikana
1600−1700-luvuilla
1600-luvun aikana Mikkelin pitäjästä kehittyi Savon sotilaselämän keskus. Seudulle perustettiin runsaasti sotilasvirkataloja ja ratsutiloja ja kartanokulttuuri alkoi kukoistaa. Vuonna 1743 solmittu Turun rauha siirsi itärajan kulkemaan lähelle Mikkeliä. Asema rajaseutuna vahvisti sotilashallintoa – Mikkelissä oli enemmän puustelleja kuin missään muussa Savon pitäjässä. Kuuluisa Porrassalmen taistelu käytiin kirkonkylän kupeessa vuonna 1789. Turun rauhan myötä Mikkeli sai markkinaoikeudet – markkinaperinne on elänyt Mikkelissä värikkäänä jo lähes 300 vuotta!
Osana Venäjää
1800-luvulla
Mikkelin kaupunki perustettiin lääninsä pääkaupungiksi vuonna 1838 ja sai upean asemakaavan ja hallintorakennukset C.L. Engelin kynästä. Kaupunkiin sijoitettiin armeijan 6. tarkk’ampujapataljoona ja sitä varten rakennettiin kasarmit – alue on edelleen yksi parhaiten säilyneistä vanhoista kasarmialueista Suomessa. Upseeristo vietti vilkasta seuraelämää konserttien, teatteriesitysten, tanssiaisten ja kylpyläelämän merkeissä. Vuosisadan lähestyessä loppuaan myös tavalliset kaupunkilaiset alkoivat perustaa soittokuntia, urheiluseuroja ja muuta aktiviteettia. Kaupungin vilkas kulttuuri- ja urheiluelämä kukoistaa edelleen!
Päämajojen aika
1900−2000-luvuilla
Mikkeli on toiminut marsalkka Mannerheimin johtaman armeijan päämajan kotina niin sisällissodan, talvi- ja jatkosodan kuin Lapin sodankin aikana. Kaupungin sijainti, koko, erinomaiset liikenneyhteydet sekä mahdollisuus louhia päämajalle turvalliset tilat keskelle kaupunkia Naisvuoren sisään tekivät Mikkelistä parhaan sijoituspaikan. Luolissa toimi lopulta viestikeskus Lokki, itse päämajan sijaitessa viereisellä Keskuskansakoululla. Nykyään entisessä koulussa toimivat Sodan ja rauhan keskus Muisti sekä Päämajamuseo. Jo 1700-luvulla alkaneet sotilashallinnon perinteet jatkuvat kaupungissa edelleen Maavoimien esikunnassa sekä Naton alaesikunnassa.
Mikkelin ja koko Etelä-Savon historia on yhdistelmä Saimaan järviluontoa, idän ja lännen kulttuuria, kaskikansan perinteitä, kreivien ja kartanoiden aikaa sekä marsalkka Mannerheimin rikastuttamaa päämajakaupungin historiaa.
Mikkelin historian lyhyt oppimäärä