Monipuolisen kulttuurielämän juuret Mikkelissä ulottuvat 1800-luvulle. Kaupungissa asui paljon aktiivista virkamieskuntaa, joka perusti yhdistyksiä, joiden suojissa virisi musiikki-, näytelmä-, yms. toimintaa.
1913 perustettiin Mikkeli Työväenyhdistyksen Näytelmäseura. Näyttämönä toimi alkuun Mikkelin Työväentalo. Vuonna 1929 näyttämö erkaantui Työväenyhdistyksestä ja muutti nimensä Mikkelin Työväen Teatteriksi. Lokakuussa 1940 otettiin käyttöön nimi Mikkelin teatteri ja toiminta siirtyi sodan jälkeen vanhalle palokuntatalolle, nykyiseen Mikkelin teatteriin. Työväen näyttämöperinnettä jatkaa Mikkelissä vuosittain pidettävät Työväen näyttämöpäivät, joita on järjestetty vuodesta 1976.
Taidemusiikkia Mikkelissä harrastettiin 1860-luvulta lähtien. Pirttiniemen kylpylä oli seuraelämän keskus, jossa järjestettiin konsertteja ja tanssiaisia. Vuonna 1882 perustettiin sotilassoittokunta. Kuoroja ja soittokuntia perustettiin hieman myöhemmin VPK:n ja Työväenyhdistyksen yhteyteen.
Vuonna 1903 perustettiin Mikkelin musiikinystävien yhdistys, jonka toiminnasta syntyi Mikkelin kaupunginorkesteri ja myöhemmin Musiikkiopisto. Mikkelin kaupunginorkesteri on Suomen kolmanneksi vanhin toimiva orkesteri.
1800-luvun lopun merkittävin musiikkitapahtuma oli v. 1897 järjestetyt valtakunnalliset laulujuhlat, joita varten rakennettu Kirkkopuiston laululava toimii edelleen esiintymislavana. Toiset valtakunnalliset laulujuhlat pidettiin kaupungissa 1923, nyt Urheilupuistossa.
1900-luvun edetessä Mikkeliin perustettiin lisää kuoroja, ja mm. Oopperayhdistys 1970-luvulla. Merkittävä kaupungin musiikkielämän vauhdittaja oli konsertti- ja kongressitalo Mikaelin valmistuminen 1988 ja Mikkelin Musiikkijuhlat, jotka keräävät konsertteihinsa klassisen musiikin ystäviä jo vuodesta 1992.
Saimaa stadiumin valmistuminen 2018 mahdollistaa jopa 5000 hengen massatapahtumien järjestämisen Mikkelissä.
Suurin vuosittainen tapahtuma Mikkelissä on kuitenkin St Michel -ravit, jotka keräävät Mikkeliin raviviikonlopun aikana noin 20 000 hengen yleisön.