Juvan Blenheim-pommikoneet Talvisodassa
Juvalla Jukajärven jäälle oli hevosilla aurattu ja jyrätty lentokenttä. Kuva: Suomen Ilmavoimamuseo.

SOTAHISTORIA Päämajakaupunki mikkelissä:

”PERIKSI EI ANNETA - JUVAN BLENHEIM-POMMIKONEET TALVISODASSA” -NÄYTTELY

Tulossa kesällä 2020 Juvan museoon Partalan kuninkaankartanon tiloihin.
Näyttely on avoinna 9.6.-22.8. ti-la klo 11-17

Talvisodan loppuvaiheissa Wehmaan kartano toimi lentolaivue 42. esikuntana ja Juvan Jukajärven jäällä oli sotalentokoneiden kiitorata. Iso-Britannian parlamentti lahjoitti Suomen puolustukselle Bristol Blenheim -pommikoneita tukeakseen taistelua suurvaltaa vastaan. Juvalle saapui helmikuun 1940 lopussa 12 Blenheim-pommikonetta.
 

Talvisodasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Helmikuun lopulla tulee myös kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun brittilentäjät lensivät Englannista kaksitoista Bristol Blenheim -pommikonetta Jukajärven jäälle ja luovuttivat ne Suomelle. Suomen armeija käytti koneita talvisodan kahdella viimeisellä viikkolla pommituksiin Viipurin lahdella.

Lentolaivue 42. esikunta toimi Wehmaan kartanossa ja muuten yksiköt olivat sijoitettu Juvan kirkonkylän taloihin. Jukajärven jäälle oli hevosilla aurattu ja jyrätty lentokenttä.

Brittilentäjät olivat Juvalla vain vuorokauden ja sinä aikana he nauttivat Wehmaan kartanossa kahdesta ruokatarjoilusta sekä tietenkin englantilaisesta teestä.

Näyttely esittelee juvalaisten näkökulmasta sodan loppuvaiheiden tapahtumia ja kartanon elämää lentolaivueen kanssa. Näyttelyssä on esillä ennennäkemätöntä materiaalia ja esineitä."Miehet olivat siis paikalla mutta koneista ei ollut tietoakaan. Aluksi kaikki pidettiin salassa, mutta vähitellen selvisi että minä päivänä hyvänsä odotettiin saapuvan 12 Bristol Blenheim pommikonetta, jotka Britannian parlamentti oli päättänyt lähettää avuksi Suomelle. Vihdoin, 25. päivä helmikuuta illan hämärtyessä me jotka tiesimme mitä tulisi tapahtumaan kokoonnuimme Jukanjärven jäälle johon 2-3 km pitkä kiitorata oli aurattu.

Ja sitten yhtäkkiä lännessä näkyi kolme konetta jotka lensivät tiukassa muodostelmassa, tekivät kierroksen järven yllä vähensivät varovasti korkeutta ja laskeutuivat tyylikkäästi jäälle. Sitten saapui toinen kolmen koneen ryhmä joka toisti saman muodostelman sitten kolme lisää ja sitten viimeinen ryhmä tiukassa muodostelmassa ja sen jälkeen tapahtuma oli ohi. On vaikeaa sanoin kuvata sitä tunnetta jonka kaikki koimme siellä jäällä kun näimme nämä suuret koneet vasten auringon viimeisiä säteitä, vahva muistutus siitä että emme sittenkään olleet yksin taistelussa ylivaltaa vastaan."
- Nils C.J. Grotenfeltin muistelmista talvisodan ajalta

Kuka oli Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim?

Mikkelissä Carl Gustaf Emil Mannerheim esitellään ylipäällikkönä, jonka tehtävänä oli kaupungistamme käsin johtaa Suomen sotia maailmansotien pyörteissä.

Mannerheim oli myös paljon muuta. Hän oli aristokraatti, Venäjän keisarillisen Chevalier-kaartin upseeri, vakooja ja tutkimusmatkailija sekä Suomen tasavallan presidentti. Hän oli köyhtyneen aatelissuvun vesa ja isänsä hylkäämä orpopoika. Mannerheimista kehittyi Venäjän vuosina hienostunut hovimies, jonka sisällä asui seikkailuihin valmis pikkupoika. 

Mannerheim.

Lue esite Mannerheimistä!

Sotahistoriallisia kohteita

Päämajamuseo

Jalkaväkimuseo

Viestikeskus Lokki

Mannerheimin salonkivaunu

Mikkelin Klubi

Sodan ja rauhan keskus Muisti

Avataan keväällä 2021

Päämajakaupungin tarina-ateriat Mikkelissä

Kohteet kartalla