Suoraan sisältöön
Osta
elämys

Sprengtporten - mies Euroopan ja Suomen historian käänteissä

Julkaistu 27.12.2022

Mitä mahtoivat Georg Magnus Sprengtporten – Ristiinan sotakoulun perustaja ja autonomisen Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri – ja Napoleon keskustella keskenään 1700-luvun lopulla? Tai minkälaisia juttutuokioita hänellä oli Euroopan seurapiirien keikarinakin tunnetun Casanovan kanssa? Entä mitä neuvoja hän mahtoi antaa Ruotsin kuningas Kustaa III:lle ja Venäjän Katariina SuurelleAleksanteri I:lle ja Paavali I:lle heidän pyrkimyksissään saada Suomen herruus?   

Sprengtporten liikkui siellä missä Euroopan eliittikin ja hänen historiansa kietoutui tiiviisti Euroopan historian mullistuksiin 1700- ja 1800 -luvuilla. Hän jakoi mielipiteitä, halusi vaikuttaa ja onnistui siinä, niin Euroopan hoveissa kuin Etelä-Savossakin. Itsenäisyysajattelija vai maanpetturi – riippuu mistä näkökulmasta asiaa katsoo. 

Sotilas ja upseeri

Georg Magnus Sprengtporten syntyi vuonna 1740 Porvoossa sotilasperheeseen. Isoveljiensä jalanjäljissä hän lähti upseerin uralle ja Ruotsin kuninkaan, Kustaa III:n, alaisuudessa Sprengtporten sai tehtäväkseen puolustaa Suomea Venäjää vastaan. 

Niin Rinportti sanoo ja niin pitää tehä!

Sprengtporten toimi Savon prikaatin komentajana Ristiinassa 1775–1779. Hän oli Ristiinassa arvostettu ja pidetty henkilö, joka kehitti upseerikolutusta sekä maastokartoitusta. Sprengtporten nautti savolaisten talonpoikaissotilaiden luottamusta, mistä kertoo sanonta “Niin Rinportti sanoo ja niin pitää tehä!”

Sprengtporten perusti Ristiinaan Suomen ensimmäisen kadettikoulun, jossa hän koulutti suomalaisia talonpoikia sotilastaitojen saloihin. Hän uudisti maasodankäyntiä paremmin Etelä-Savon maastoihin sopivaksi sekä teki myös uraaurtavaa työtä maastokartoituksen parissa. Kouluttamiensa suomalaisten talonpoikien sotataidoista Sprengporten sai myös itse tuta vuosikymmen myöhemmin.

Sprengtporten teki upseereineen tarkkaa kartoitustyötä Etelä-Savon maastoista. Tässä karttapiirros Ristiinasta 1700-luvulta. 

Suomen itsenäisyyspyrkimysten pioneeri

Sprengtporten matkusti Euroopaan 1779 riitannuttuaan Ruotsin kuningas Kustaa III:n kanssa ja erottuaan upseerin tehtävistä. Hän viihtyi Pariisissa, jossa hän tapasi mm. tiedemiehenä ja poliitikkona tunnetun Benjamin Franklinin, joka ajoi Yhdysvaltojen itsenäistymistä Englannin siirtomaavallasta. Sprengtporten pyrki itsekin mukaan Amerikan itsenäisyystaisteluihin Ranskan joukkoihin, mutta suunnitelmien tyssätessä hän palasi Suomeen, Seestan kartanoon, Nastolaan. Seestan kartanossa hän hahmotteli itsenäisen Suomen valtiomuotoa ja ajatusta Suomen irrottamiseksi Ruotsista Venäjän avulla. 

Euroopassa ja Amerikassa virinneet tasavaltalaiset aatteet ja itsenäistymispyrkimykset tekivät vaikutuksen Sprengtporteniin, joka toimitti Venäjän keisarinna Katariina Suurelle mietteitään Suomen itsenäisyydestä vuonna 1786. Ajatukset palvelivat Katariina Suuren pyrkimyksiä, ja hän kutsui Sprengtportenin Venäjän palvelukseen.

Kustaa III käynnisti 1788 Kustaan sodan Venäjää vastaan palauttaakseen Ruotsin suurvalta-aseman. Sprengtporten toimi sodassa Venäjän puolella entistä isänmaataan Ruotsia vastaan. Kustaan sota ei saanut kannatusta sen enempää Ruotsin kuin Suomenkaan upseerien ja sotaväen keskuudessa. Upseereita irtisanoutui tehtävistään ja Suomen itsenäisyysajatuksetkin alkoivat viritä heidän keskuudessaan. Orastavat suunnitelmat kuitenkin tukahdutettiin ja sitä ajaneet upseerit tuomittiin.

Omat koirat purivat

Kustaan sota jatkui keväällä 1789 Mikkelin Porrassalmella, jossa Sprengtporten taisteli Venäjän joukoissa ruotsalaisia vastaan. Hän haavoittui kouluttamiensa Ristiinan kadettikoulun kasvattien luodista Porrassalmen taistelussa 13.6.1789 ja oli hoidettavana vanhassa virkatalossaan Brahelinnassa, Ristiinassa. Ammuksen virkaa toimitti univormun nappi aitojen luotien loputtua. Tästä tilanteesta on Suomen kieleen jäänyt elämään Sprengtportenin lause “Omat koirat purivat”.

Sotakoulun rakennus Ristiinassa, jossa Sprengtporten koulutti suomalaisia sotilaita ja upseereita. Kuva on vuodelta 1906. 

Taustavaikuttajana Euroopan ja Suomen historian käänteissä

Ranskan vallankumous 1789 säikäytti Euroopan monarkiat ja Ranskan tasavaltalaisuuspyrkimykset haluttiin tukahduttaa. Levottomuudet kuitenkin levisivät: Ruotsin kuningas Kustaa III ammuttiin 1792, ja Ranskan kuningaspari menetti henkensä giljotiinissa 1793. 

Venäjä ajautui Britannian ja Itävallan kanssa sotaan Ranskaa vastaan 1700-luvun viimeisinä vuosina. Venäjän hallitsija Paavali I oli nimittänyt Sprengportenin Maltan kenraalikuvernööriksi ja lähetti hänet Pariisiin neuvottelemaan Napoleonin kanssa venäläisten sotavankien vapauttamisesta vuonna 1800. Neuvottelut Napoleonin kanssa tuottivat tulosta, kenties Pariisissa pidettyjen juhlien ja yhdessä nautittujen päivällisten ansiosta. 

Napoleonin kanssa käytyjä neuvotteluja voidaan pitää Sprengtportenin vaikuttavimpana henkilökohtaisena saavutuksena diplomaattina. 

Venäjä ja Englanti sotivat Napoleonia vastaan vuoteen 1807 asti, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I solmi Napoleonin kanssa liittosopimuksen. Tällaista sopimusta ranskalaismielinen Sprengporten oli suositellut Aleksanteri I:lle jo aiemmin. Venäjä päätti Napoleonin painostuksesta hyökätä vuonna 1808 Ruotsiin, jotta Ruotsi taipuisi Englannin vastaiseen kauppasaartoon. Venäjä valloitti Suomen ja näin Ruotsin itäisistä osista tuli Suomen Suurruhtinaskunta, joka sai Sprengportenin haaveileman autonomian.

Sprengtportenin Suomen itsenäistymistä koskevat suunnitelmat saivat jälleen tuulta alleen. Sprengtporten sai Aleksanteri I:n kutsumaan valtiopäivät koolle ja vakuuttumaan Suomen itsehallinnon tarpeellisuudesta. Suomi saavutti itsehallinnon 1809 Porvoon valtiopäivillä ja Aleksanteri I nimitti Sprengtportenin autonomisen Suomen ensimmäiseksi kenraalikuvernööriksi.

Kosmopoliitti ja maailmanmatkaaja

Sprengtporten matkusteli Euroopassa, Kaukasuksella ja Mongoliassa. Hän puhui useita kieliä, myös suomea,  ja kirjoitti ranskaa. Hän ehti palvella Ruotsin, Hollannin ja Venäjän armeijassa ja olla naimisissa suomalaisen, hollantilaisen ja venäläisen kanssa. 

Porrassalmen taistelussa saamia haavojaan Sprengtporten hoiti Euroopan kylpylöissä 1790-luvulla. Teplicessä, nykyisen Tsekin alueella, hän ystävystyi läheisesti Giacomo Casanovan, venetsialainen kirjailijan ja seikkailijan, kanssa, joka elämänsä ehtoopuolella myös viihtyi Teplicen kylpylöissä.

Casanova arvosti ystävyyttään Sprengtportenin kanssa, vaikka luonnehti teksteissään ystäväänsä myös kriittisin sanakääntein.  Casanova totesi kuitenkin myös ettei Sprengtporten pysty häntä saamaan huonolle tuulelle, vaikka kuinka yrittäisi.

Viimeiset vuodet

Sprengtporten vietti eläkepäivänsä Pietarissa Vasilin saarella sekä kesäisin Viipurin Hietalassa. Vielä viimeisinä vuosinaan Sprengtporten teki suunnitelmia Suomen kansallisen sotaväen perustamisesta. Yrjö Maunu Sprengtporten kuoli Pietarissa, Vasilin saarella 13.10.1819.

Sprengtporten toi ranskalaisen keittiön saloja Etelä-Savoon

Serkukset Kustaa III ja Katariina Suuri olivat ranskalaisen keittiön ja kulttuurin ystäviä, ja heidän aikakaudellaan ranskalaisten kokkien reseptit levisivät vähitellen myös muiden maiden hoveihin, aateliskartnoihin ja porvariston keittiöihin. 

Sprengtporten toi upseereineen Etelä-Savoon vaikutteita ranskalaisesta keittiöstä, ruokavirtauksista ja ajan hengen mukaisesta seurustelutavoista myös Ristiinan Brahelinnaan. Ristiinassa ja lähialueen pitäjissä järjestettiin hänen aikanaan mm. assemblé-tilaisuuksia, joihin liittyi pientä tarjoilua ja tanssia. Muualla Savossa tällaiset tilaisuudet yleistyivät vuosikymmeniä myöhemmin. 

Kuten Etelä-Savossa nykyäänkin, tuolloin arvostettiin puhtaita sesongin raaka-aineita ja makuja. Mausteina käytettiin paikallisia yrttejä, kuten kirveliä, persiljaa, rakuunaa, rosmariinia, salviaa ja timjamia. Perusmaut saivat ansaitsemansa aseman, kuten seuraavassa 1700-luvun reseptissä. Mukana myös "Tohtorin sana" ruoan terveysvaikutuksista. 

Lihaliemessä haudutetut sipulit

10 sipulia
5 dl lihalientä
½ tl kuivattua timjamia.

Kuori sipulit ja hauduta niitä hitaasti timjamilla maustetussa lihaliemessä kunnes sipulit ovat pehmenneet. Nauti esimerkiksi patongin kanssa tai liharuoan lisukkeena.

Tohtorin sana: Sipuli on terveellinen höyste, vatsan toimintaa edistävä, jonkin verran ravitseva, ruokahalua antava, hikoilua lisäävä. Herkkien ihmisten ei tule nauttia sipulia, ainoastaan sipulimehu on heille sopivaa.

Ranskalaisen keittiön saloja esittelevä keittokirja 1700-luvulta. 

Sprengtportenin jäljillä Ristiinassa

Lue lisää Brahelinnan historiasta. Sen lähellä sijaitsee Sprengtportenin aikainen sotakoulurakennus. 

Pyöräile Sprengtportenin maisemissa Ristiinassa. Tutustu reittiin

Lähteitä

  • Kopoteva, Inna & Hyyryläinen, Torsti & Uusitalo, Eeva & Riukulehto, Sulevi: Historiallista kulttuurimatkailua kestävästi (tutkimusraporttiluonnos).
  • Mäkelä, Matti. Sprengtporten Georg Magnus 1740–1819 – Sotilas, poliitikko, kosmopoliitti. Esitys työpajassa 7.9.2021. Löydön kartano, Ristiina.
  • Mäkelä, Matti, Mäntylä Jaakko. Kestävä kansainvälinen historiamatkailu, Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II. Webinaariesitys Jyväskylän yliopiston historiaopiskelijoille 13.1.2022. 
  • Royer-Rantala, T. & Järsta, L. (toim.). 2005. Ludvig XV:n keittiömestari. Keittotaidon kannettava käsikirja. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Alkuperäisteos: Dictionnaire Portaif de Cuisinne, d’Office et de Distillation. 1767.
  • Saarenheimo, Eero 2006: Casanova ja Sprengtporten. Tammi. Helsinki.
  • Sprengtporten | Sprengtporten
  • Särkkä, Marjo: Savolax societé. Esitys työpajassa 7.9.2021. Löydön kartano, Ristiina.
  • Särkkä, Marjo: Kaskiviljelystä Kalevalaan. Esitys työpajassa 9.11.2021, Ollinmäen Viinitila, Anttola.
  • Särkkä Marjo. Serkusten herkut. Esitys työpajassa 23.2.2022. Tiedekeskus Muisti/Kahvila Rauha, Mikkeli.