Suoraan sisältöön
Osta
elämys

Mikkelin hurmaavan historialliset rakennukset

Julkaistu 17.2.2022

Mikkelin seudun historiallisissa rakennuksissa ja miljöissä on syvyyttä ja tunnelmaa, jota et koe moderneissa ympäristöissä. Ripaus, tai vähän isompikin annos, historiaa antaa perspektiiviä menneeseen ja tämän päivän elämänmenoon.

Seudun kartanot, kirkot, pappilat ja kasarmit, tuhansia vuosia vanhoista kalliomaalauksista puhumattakaan, kertovat kaskikansan ja herraskaisten taipaleista vuosisatojen varrella. Mikä parasta, nämä rakennukset ja paikat ovat löytäneet uuden elämän matkailukohteina, hotelleina, ravintoloina ja museoina entisajan henkeä ja perinteitä kunnioittaen. Kestävää kulttuuria parhaimillaan!

Kirkollinen historia kohtaa nykypäivän

Mikkelin seudulla vakituista asutusta on ollut 600-luvulta lähtien. Seudulle kehittyi vakiintunut hallinto 1300-luvun alkupuolella Savilahden seurakunnan synnyn myötä. Seurakunnan kirkko sijaitsi nykyisen Kivisakastin paikalla. Kivisakasti on ainut, mitä paikalle rakennetusta puisesta kirkosta on jäljellä. Entisöity Kivisakasti onkin seudun vanhimpia jäljellä olevia rakennuksia ja se seisoo ryhdikkäästi keskellä Porrassalmenkatua lähellä Mikkelin ydinkeskustaa. Kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle Kivisakastiin ja sen vanhoihin kirkollisiin esineisiin pääsee tutustumaan ilmaiseksi.

Mikkelin kivisakasti.
Mikkelin Kivisakasti oli osa seudun ensimmäisen seurakunnan kirkkoa. 

Vanhaa kirkkoperinnettä edustaa myös Ristiinan kirkko vuodelta 1775. Se rakennettiin aiemman kirkon tilalle, jonka Pietari Brahen puoliso Kristiina rakennutti Ristiinan erottautuessa omaksi seurakunnakseen vuonna 1649. Kirkossa on nähtävillä myös harvinaiset Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat 1600-luvun alkupuoliskolta.  

Vinkki historian ystäville: 1640-1660 luvuilla rakennetun ja keskeneräiseksi jääneen Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahen rakennuttaman Brahelinnan rauniot ovat vielä nähtävillä alkuperäisellä paikallaan Ristiinassa.

Vanhan puupappilan lumoa

Savilahden seurakunnalla oli tietenkin myös kirkkoherra, joka piti pappilaa 1400-luvulta lähtien Kenkäverossa. Paikalle vuonna 1869 rakennettu Suomen suurin puupappila toimi kirkkoherrojen asumuksena vielä sata vuotta, jonka jälkeen kauniisti entisöity päärakennus pihapiireineen on saanut ansaitsemansa uuden kukoistuksen. Kenkävero on tänä päivänä upea ympärivuotinen matkailukohde pihapiireineen ja puutarhoineen, ravintoloineen, gallerioineen ja myymälöineen. Kenkäveron herkullinen lähiruoka, käsityöt ja paikalliset tuotteet ovat Mikkelissä aivan äärellä, vain lyhyen lyhyen pyrähdyksen päässä keskustasta. 

Kenkäveron päärakennus on Suomen suurin puinen vanha pappilarakennus.

Aikamatka talonpoikaiselämään

Talonpoikaiskansan elämään 1700-1800 -luvulla voi eläytyä kesäisin esimerkiksi Pien-Toijolan talonpoikaismuseossa Ristiinassa. Sen perinteisessä umpinaisessa pihapiirissä on yhteensä 28 rakennusta, mm. päärakennus, kivinavetta, lukuisia aittoja, hevostalli ja savusauna. Täällä voit matkata ajassa parin sadan vuoden taakse, kuvitella istahtavasi tuvan pöydän ääreen talon väen kanssa syömään yhteisestä puuropadasta, nähdä isäntä ja emäntä askareissaan pirtissä ja pellolla, ja tutustua työkaluihin ja esineisiin, joita et ole ennen nähnytkään. Pien-Toijolan talonpoikaismuseo on myös Saimaa Geoparkin luonto- ja kulttuurikohde.

Pien-Toijolan ulkoilmamuseossa voit siirtyä ajassa parisataa vuotta taaksepäin.

Talonpoikaiskulttuuriin voi tutustua myös Suur-Savon museossa Mikkelin keskustassa. Tämä Mikkelin vanha viljamakasiini vuodelta 1848 sijaitsee vanhan ajan tavan mukaan kirkon, Mikkelissä nykyisen Pitäjänkirkon, läheisyydessä. Kivinen rakennus on jykevää tekoa, olihan viljasäilöjen paksujen seinien tarkoitus estää rottien ja muiden asiattomien pääsy viljaan käsiksi. Viljamakasiinin varastoitiin viljaa hyvinä vuosina katovuosia varten. Makasiinin paksut seinät ovat säilyneet tähän päivään ja niiden sisällä voi tutustua kaskikansan vanhaan elämäntapaan ja talonpoikaiselämään sekä seudulta löytyneisiin vanhoihin esineisiin.

Suur-Savon museo.
Suur-Savon museo oli ennen viljavarasto. 

Pien-Toijolan talonpoikaismuseo ja Suur-Savon museo ovat molemmat Saimaa Geopark luonto- ja kulttuurikohteita.  

Ei Mikkeliä ilman sotahistoriaa

Mikkelin seudulla on varsin vaiherikas sotahistoria aina 1300-luvulta lähtien, onhan Etelä-Savo kuulunut vuosisatojen saatossa milloin Ruotsin, milloin Novgorodin valtapiiriin. Mikkelikin on ollut kahinoiden keskiössä. Mikkeli oli Savon joukkojen keskuspaikka Ruotsin Kustaa II:n aikana ja tänne perustettiin myös Savon prikaati vuonna 1778. 

Vanhalla, 1800-luvulla rakennetulla kasarmialueella lähellä Mikkelin keskustaa toimii nykyään Jalkaväkimuseo, joka nimensä mukaan kertoo jalkaväen historiasta sotilaan näkökulmasta. Kasarmialueen vanhat puiset rakennukset ovat viehättäviä ja niitä ympäröi idyllinen puistoalue. Tänne kannattaa tehdä kävelyretki kaupungin keskustasta. 

Jalkaväkimuseo vanhalla kasarmialueella.
Jalkaväkimuseo sijaitsee viihtyisällä vanhalla kasarmialueella. 

Jatkumoa Mikkelin ainutlaatuiselle sotahistorialle tarjoilee Päämajamuseo, joka oli armeijan pääesikunnan sijoituspaikkana vuonna 1918 sekä toisen maailmansodan aikana. Samassa rakennuksessa toimii nyt myös Sodan ja rauhan keskus Muisti, joka johdattaa kävijän tavallisen ihmisen tuntoihin ja kokemuksiin toisen maailmansodan melskeissä. 

Sodan ja rauhan keskus Muisti.
Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttely johdattaa kokemaan sodan siviilin silmin.

Herraskaisia kartanoita

Etelä-Savon sotaisalla historialla oli hyviäkin seuraksia, joista saamme nauttia tänä päivänä. Seudulle perustettiin nimittäin 1600-luvulta lähtien Ruotsin vallan aikaan säätyläisille puustelleja eli sotilasvirkataloja sekä rustholleja eli ratsutiloja Ruotsin armeijan hevostarpeisiin. 1700-luvun loppupuolella Savoon syntyi kartanoalue Ruotsin keskittäessä sotaväkeään itärajalle.

Nykyisin monet kartanot ovat matkailukohteita, joissa voi nauttia tunnelmallisesta majoituksesta, seudun parhaista lähiruokaperinteistä, juhlavista saleista ja viihtyisästä miljööstä. 

Omanlaista lähiruokakulttuuria voi kokea esimerkiksi 1600-luvulta peräisin olevassa Vehmaan kartanossa Juvalla. Historiallisen kartanon tallirakennuksessa toimiva Teahouse of Wehmais yhdistää ravintolassaan paikallisia raaka-aineita sekä teesommelierin valitsemia teelaatuja yli sadan teen valikoimasta hienoiksi makuelämyksiksi.

Tertin Kartanolla vanhan viitostien varressa lähellä Mikkeliä on kiehtova historia aina 1500-luvulta asti. Tertti toimi rusthollina eri omistajien hallinnassa 1800-luvun loppuun. Sittemmin kartano on toiminut perinteisenä maanviljelystilana lypsykarjoineen ja jalostuslampoloineen. Nykyään Tertin Kartano kutsuu matkailijoita nauttimaan kartanon perinteitä kunnioittavan juhlapöydän herkkuja oman puutarhan ja lähiseudun puhtaista antimista.

Tertin kartanon vaaleanpunainen päärakennus.
Tertin Kartanon päärakennus sijaitsee idyllisessä pihapiirissä. 

Kartanotunnelmasta ja maalaisidyllistä nauttimaan pääset myös mm. Annilan Kartanossa, joka on suosittu golfkeskus, sekä Annilan lähellä sijaitsevassa Kyyhkylä Wellbeing Resortissa, jonka sydän on perinteikäs kartanorakennus vuodelta 1856. Ristiinassa sijaitseva Löydön Kartano rakennettiin samoihin aikoihin. Tämänkin kartanon seinät kuiskivat monia tarinoita sotilasisännistään, kartanon rouvista ja emännistä sekä kartanossa vietetyistä juhlista. Mikkelin Rämälässä sijaitseva Hevoskartano Veikan historia ulottuu 1500-luvulle. Kartano toimi ratsutilana ja hevoset ovat edelleen tärkeä osa kartanon toimintaa. Tämäkin kartano on mitä tunnelmallisin paikka tilaisuuksille ja juhlille. 

Löydän kartanon puinen päärakennus.
Löydön Kartano tarjoaa mm. majoitusta ja juhlapalveluita. 

Etelä-Savo oli lomailijoiden suosimaa seutua jo 1800-luvulta

Etelä-Savon perinteet kesänviettopaikkana ovat reilun sadan vuoden takaa, jolloin pääkaupunkiseutulaiset alkoivat hankkia kesäasuntoja Savosta kulkuyhteyksien parantuessa. 

Kaunis ja tunnetuimpia Mikkelin seudun huviloista on Ristiinan Kallioniemi Vihreän kullan kulttuuritien varrella ja Saimaan rannalla. Täällä Huvila toimi vuodesta 1894 suomen kielen professori ja tutkija, senaattori Emil Nestor Setälän perheen kesäkotina, ja kutsuipa hän huvilalleen monia aikalaisiaankin kesän viettoon.Nykyään huvilassa on ravintola, ja se tarjoaa palveluita veneilijöille ja melojille. Lähellä sijaitseville Astuvansalmen kalliomaalauksille pääsee Kallioniemestä opastetuilla veneretkillä. 

Tiesitkö, että Kallionimen huvilalla on roolinsa Suomen itsenäistymisessä? Täällä nimittäin Setälä kirjoitti Suomen itsenäisyysjulistuksen yhden yön aikana 30. marraskuuta 1917. Julistus pohjautui Carl Enckellin muistiinpanoihin Presidentti Svinhufvudin ja senaatin käymästä neuvottelusta. Julistus toimitettiin pikapikaa presidentille ja senaatille marraskuun 30. aamuna, jonka jälkeen asiat etenivät nopeasti.S uomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulituksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. 

Kallioniemen huvila.
Kallioniemen huvila on vanha herraskainen kesänviettopaikka Ristiinassa lähellä Astuvansalmen kalliomaalauksia. 

Etelä-Savon kulttuuria tuhansien vuosien takaa 

Saimaan rannat olivat suosittuja jo tuhansia vuosia sitten ennen pysyvän asutuksen syntymistä. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat varhaisimpia merkkejä seudulla kulkeneista metsästäjistä ja kalastajista. Esihistorialliset maalaukset sijaitsevat vesireitin varrella jyhkeän, ihmisen päätä muistuttavan, kallion seinämässä. Paikka lienee ollut pyhä, mistä kertovat mm. hirven ja kämmenen kuvat uskonnollisina symboleina. Astuvansalmella näkyy kenties monen meidänkin esi-isämme kädenjälki, kirjaimellisesti.

Maalauksiin ja Astuvansalmen jylhiin maisemiin pääsee tutustumaan parhaiten kesäisin järjestetyillä opastetuilla retkillä

Astuvansalmen kalliomaalaukst.
Astuvansalmen kallioon on maalattu yhteensä 65 kuvaa.

Mikkelin kiehtovat historialliset kohteet 

Lue lisää historiallisista kohteistat: Historia Mikkelin seudulla – ainutkertaisia kohteita - VisitMikkeli

Lähteitä:

Kaskikansan perilliset – Seutuwiki (wikimikkeli.fi)

Savon syntyseutu – Seutuwiki (wikimikkeli.fi)

Asutus tihenee – Savon historia

Kotus.fi