Miksi muikun alaleuka on pidempi kuin yläleuka?


06.04.2016 | Kirjoittaja: Leena Karo & Seppo Toivonen

Kysymyksiä ja vastauksia kalaherkkumme elämästä.

Muikku on sisävesien tärkein saaliskala monestakin syystä, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Irma Kolari. ”Se lisääntyy tehokkaasti ja se viihtyy järvien ulapoilla parvissa, jolloin sitä on helppo kalastaa troolilla tai nuotalla. Ja se on maukas kala.”

Minkälainen on muikun elämä mädistä elämän loppuun?

”Muikku tulee sukukypsäksi toisena elinvuotenaan. Sen kutuaika vaihtelee eri paikoissa lokakuulta joulukuulle. Kutu tapahtuu parvissa tavallisesti alle kymmenen metrin syvyydessä. Hedelmöittynyt mäti laskeutuu pohjalle. Jäidenlähdön aikoihin mätimunista kuoriutuu noin 8 mm:n mittaisia poikasia. Kuoriutumisen jälkeen poikaset viihtyvät matalassa rantavedessä. Noin kuukauden kuluttua ne siirtyvät syvemmälle. Eräissä järvissä esiintyy myös kevättalvella kutevia muikkuja.

Tehokkaasti kalastetuissa eteläisissä järvissä muikun elämä jää usein lyhyeksi. Valtaosan muikkusaaliista muodostavat toisella vuodellaan olevat kalat, ja kolmea vuotta vanhemmat ovat jo harvinaisuuksia saaliissa.  Jos useita tiheitä vuosiluokkia on syntynyt peräkkäin, kasvu on hidastunut ja kalastus on vähentynyt, mukana saattaa olla vanhempiakin kaloja. Pohjoisessa, esimerkiksi Inarijärvessä, saaliissa saattaa olla jopa 6-7 -vuotiaita muikkuja.”

Minkälainen osa järviekologiaa muikku on - mitä se syö, kuka sitä syö, miten se pärjää? 

”Muikku syö koko ikänsä pääosin eläinplanktonia. Muikkukannan tiheys vaikuttaa yksilöiden kasvunopeuteen, joka vaihtelee myös vesistöittäin. Tunnetuin esimerkki hidaskasvuisesta muikusta lienee Kuusamon Yli-Kitkan muikku, Kitkan viisas, joka ei kasva ensimmäisenä kesänään juuri 4 cm pidemmäksi. Toisesta ääripäästä on Säkylän Pyhäjärvi, jossa muikut kasvavat ensimmäisen kesän aikana 13-18 -senttisiksi.

Muikku on tärkeä saalislaji monille petokaloille, mm. lohelle, taimenelle ja kuhalle. Jos keväällä kuoriutuu paljon muikkuja, ja ne vielä selviävät alkuvaiheiden yli, niin tiheässä kannassa kasvu on hidasta. Tällöin muikut säilyvät pitkään petokaloille sopivan kokoisina saaliskaloina, siinä kymmensenttisinä, mikä näkyy mm. taimenten ja lohien hyvänä kasvuna.”

Miksi muikku on sisävesien tärkein talouskala?

”Muikku on ulapan parvikala, jonka lisääntymispotentiaali on suuri: se lisääntyy nuorena ja muodostaa suuria biomassoja. Koska se on ulapan asukki, sitä on mahdollista kalastaa tehokkailla pyydyksillä, nuotalla ja troolilla. Ja se on maukas kala.

Muikku on ammattikalastuksen tärkein saalis sisävesillä, sekä kilo- että euromääräisesti ja liki puolet muikkusaaliista pyydetään Etelä-Savossa. Uusin tilasto löytyy netistä.”

www.rktl.fi/tilastot/aihealueet/ammattikalastus_sisavesilla/

Paljonko poikasia syntyy yhden muikun mädistä?  

”Muikku on tehokas lisääntyjä. Mätiä on paljon ja mätimunat ovat pieniä. Kookkailla naarailla on  runsaasti mätiä, jopa parikymmentätuhattakin mätimunaa.”

Riippuuko hengissä pysyvien määrä olemassaolevasta muikkukannasta vai VAIKKAPA sääoloista?

”Mätimunia kuolee paljon jo talven aikana, varsinkin jos olot järvessä ovat huonot (jos esim. kiintoainesta kertyy mädin päälle, ja happiolot heikkenevät), mutta kevään sääolot vaikuttavat myös suuresti kuoriutuneiden poikasten säilymiseen ja kalastukseen tulevan vuosiluokan kokoon.

Muikulle ovat tyypillisiä suuret vuosiluokkien väliset vaihtelut, jotka ovat usein samassa rytmissä laajemmallakin alueella. Tämä viittaa siihen, että jokin ulkoinen tekijä, esim. kevään tuulisuus, vaikuttaa poikasten selviytymiseen. Kyse on ravinnosta. Jos on kylmää ja tuulee, eläinplankton hajaantuu vesimassaan, eikä poikasten ole helppo löytää ravintoa. Ja ravintoakin kehittyy kylmällä vähemmän.”

Miksi muikun alaleuka on pitempi kuin yläleuka?

Sen lähisukulaisella siialla ovat leukojen pituudet päinvastoin. Onko siihen joku ravinnonhankintaan liittyvä syy?

”Muikku syö lähes pelkästään eläinplanktonia, jota on kätevää kauhoa vaikka ihan pinnan tuntumasta suurta alaleukaa aukomalla. Monella muullakin planktonin syöjällä (esim. silakka, kilohaili) on saman tyyppinen suu. Siian pieni alaleuka soveltunee paremmin pohjan tonkimiseen.”

Miten syöt itse muikkua mieluimmin?

”Pieniä muikkuja, rapeiksi paistettuina runsaassa voissa ja kuumassa pannussa. Jos vielä tykönä on perunamuusi, niin siitä ei ruoka parane!”

Oletko kotoisin muikkujärven rannalta?

”Liki Kallaveden rantoja olen kasvanut.”

Suosittelemme

Lähde retkelle

Katso seudun luontokohteita

Risteile Saimaan kauniilla vesillä

Mikkelin seudun tapahtumat

Katso, mitä seudulla tapahtuu

Blogi

Nauti suurista tunteista

Tutustu Mikkelin seudun kesäteatteritarjontaan