Laiturilla - Mökkikirje 3/2015

Kompostoimme - entä sitten?


Mökkikirje 3/2015 | Kirjoittaja: Seppo Toivonen


Käymme mökillä usein, ympäri vuoden. Puutarhateollisuus on tehnyt kompostoimisen helpoksi, ja omaatuntoa rauhoittaa kummasti, kun elintarvikejätteet hoidetaan pikakompostoriin ja huussikin on kompostoiva.

Ruoanlaitossa ja hedelmien syönnissä syntyy biojätettä koko ajan ja paljon. Arkijärjellä ajatellen uutta multaa pitäisi syntyä useita säkillisiä vuodessa.

Multa on kuitenkin kaupasta ostettuna niin halpaa, että motivaatio loppuu siihen, kun maatunut jäte saadaan lapioitua ulos kompostorista. Se sijoitetaan jatkuvasti kasvavaan kasaan, jolle ei tunnu tapahtuvan enää mitään. Välillä heitämme pinnalle vähän multaa ja kylvämme sille kedonkukkia, välillä annamme juolavehnän ja nokkosten peittää sen. 

Näin se menee nyt:
Keittiön elintarvikejätteet kerätään ruostumattomaan teräskannuun, joka käydään tyhjentämässä lämpöeristettyyn ja jyrsijäsuojattuun kompostoriin. Kuiviketta käytetään silloin kun se tuntuu tarpeelliselta. Kesäaikaan, kun mökillä ollaan jatkuvasti, kompostori saa uutta sulateltavaa niin runsaasti, että kompostoituminen pysyy hyvin käynnissä: lämpötila nousee välillä yli 40 asteen, höyryää lupaavasti ja jätteen tilavuus pienenee aika nopeasti.

Kompostoria tyhjennetään tarvittaessa. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että se tyhjennetään melko tyhjäksi ennen kuin talvi tulee. Vähän harvemmilla täytöillä marraskuun loppupuolelta huhtikuuhun komposti jäätyy joka tapauksessa, mutta tilaa on niin paljon, että säiliö täyttyy vasta keväällä. Huhtikuussa se pienellä lämpimän veden ja virtsan lisäämisellä pääsee taas käyntiin ja parissa viikossa on tiivistynyt niin, että siihen mahtuu hyvin uutta jätettä.

Toukokuussa on taas aika purkaa maatunut komposti jälkikompostoitumaan  puutarhakompostin kylkeen. Peitetään puuhakkeella tai puutarhajätteellä. Saa periaatteessa maatua vielä vuoden, mutta sitä on vaikea paikallistaa.

Käymäläjäte
Kompostoiva kuivakäymälä täyttyy hitaanlaisesti, sillä talossa on myös vesivessa, jonka jätteet menevät umpisäiliöön. Mutta kyllä käymälässä tyhjennettävää maatunutta jätettä syntyy niin, että sitä kerran pari vuodessa siirretään jälkikompostoitumaan omaan puukehikkoonsa puutarhakompostin viereen. Näin on helpompi pysyä selvillä siitä, mitä jätettä missäkin on. Jäte peitetään puuhakkeella ja saa maatua kaksi vuotta ennen kuin sitä käytetään vihannes- ja marjapenkeissä.

Käymäläkompostori erottelee virtsan ja kiinteän jätteen. Virtsa tyhjennetään ajoittain omasta säiliöstään, laimennetaan reilusti (1:15) ja käytetään perennapenkkien kasteluun alkukesällä.

Puutarhajäte
Nurmikon leikkuusta syntyy kasattavaa jätettä vain, jos nurmi on ehtinyt kasvaa erittäin pitkäksi. Muuten se saa jäädä paikoilleen. Ylimääräiset leikkuujätteet, rikkaruohot, pensaiden leikatut ja kuivuneet oksat, kukkien harvennusjäte pannaan avokompostiin. Juolavehnä ja voikukat pannaan juurineen harvan puukehikon päälle auringon kuivattaviksi ja lisätään puutarhajätteeseen parin-kolmen viikon kuluttua. Mutta tänä kesänä aurinkoa on ollut aika vähän.

Arvoisa jäteneuvoja- miten kompostoimme oikein?

Metsä-Sairilan jäteneuvoja Anne Laitinen rohkaisee sanomalla, että "oikein hyvältä vaikuttaa", mutta antaa pari vihjettä:

- kompostia kannattaa sekoittaa tai kääntää silloin tällöin.

- kompostin jäätyminen talvella ei haittaa mitään. Kompostia sulatellessa kannattaa varoa, ettei lisää nestettä liikaa, sulatuksessa voi käyttää myös kuumavesipulloa.

-  elintarvikekompostia voi jälkikompostoida puutarhakompostissa. Tämä nopeuttaa puutarhajätteen kompostoitumista.

- käymäläjätteen kompostointiin riittää yksikin vuosi, jos kompostimulta annetaan koristekasveille, mutta eihän se haittaa vaikka kauemminkin kompostoi.

Verkkosivuilta löytyy kompostointiopas:

http://www.metsasairila.fi/yleiset/liitetiedostot/Esitteet/kompostointiopas_A5_web.pdf